Skip to content

Käyttäjälähtöinen suunnittelu teollisuudessa vähentää virheitä ja lisää tehokkuutta

Oct 22, 2021 12:00:00 AM twoday

twodayn kanta on yksiselitteinen: käyttäjälähtöinen suunnittelu kuuluu myös teollisuuteen. Kuluttajapuolella käyttäjälähtöisyys on itsestään selvä vaatimus, mutta teollisuuden laitteita ja järjestelmiä suunnitellaan vieläkin turhan paljon pelkästään täyttämään tietty käyttötarkoitus. twodayn Ville Hela-Aro on käyttäjälähtöisen suunnittelun moniosaaja, joka työskentelee tällä hetkellä Vaisalan tuotekehityksessä.

”Teollinen muotoilija on varmaan monelle tutumpi titteli, mutta yleismuotoilija voisi vastata paremmin sitä mitä teen”, pohtii Ville.  

Ja totta tosiaan, Ville pystyy rakentamaan käyttäjälähtöisyyttä moneen suuntaan: käytettävyyttä, käyttökokemusta ja käyttöliittymiä. Hän muotoilee niin palvelua kuin fyysistäkin tuotetta. Suunnittelu ulottuu luonnollisesti tuotteen koko elinkaaren mitalle eikä suinkaan rajoitu vain käsillä olevaan tuotteeseen. Ville rakentaa myös infrastruktuuria sen ympärille. Miten tämä kaikki on mahdollista?

”Suunnittelu vaatii havainnointikykyä ja taitoa hahmottaa tilanteita – sekä tiimityötä, sillä kaikkea ei voi millään huomata itse”, Ville sanoo.

Entä sitten käyttäjälähtöinen suunnittelu? Sen perustelut voisi kiteyttää vaikka lausahdukseen ”ihminen on erehtyväinen”. Vaikka me kaikki yritämme parhaamme mukaan välttää virheitä, kukaan ei ole täydellinen.

Ville Hela-Aro seisoo ulkona Vaisalan tuotantorakennusten edustalla
Kuva: Ville Hela-Aro

Käyttäjälähtöinen suunnittelu sormien säästäjänä

Ville valaisee asiaa esimerkillä. Otetaan timpuri ja sirkkeli. Timpuri on käyttänyt sirkkeliään koko viikon virheettömästi. Perjantai alkaa olla viimeistä lankkua myöten valmis, kun puhelin soi. Timpurin jälkikasvulla on asiaa, joka ei voi odottaa hetkeäkään.

Kun timpurin peukalo työntyy viimeisen lankun mukana kohti sirkkelin terää, sietää toivoa, että laite on käyttäjälähtöisesti suunniteltu. Ennen vanhaan tarinalla olisi ollut verinen jatko, nykyään pehmeä objekti terän edessä pysäyttää sen pikavauhtia – ja timpuri voi siirtyä hyvillä mielin viikonlopun viettoon.

”Käyttäjälähtöinen suunnittelu pyrkii ehkäisemään virheet, joita käyttäjä voisi tehdä. Ei kukaan työnnä peukaloaan sirkkeliin tahallaan, mutta vahinkoja tapahtui niin kauan kuin sirkkelin suunnittelussa otettiin huomioon vain se, että laitteella pitää saada lankut pätkiksi.”

Kysymys ei tietenkään ole vain sirkkeleistä tai ylipäänsä laitteista, joilla voi saada aikaan fyysistä vahinkoa. Käyttäjälähtöisesti suunniteltu käyttöliittymä osaa varmistaa, että käyttäjän on todella tarkoitus esimerkiksi poistaa tietoja. Immateriaaliset vahingot voivat nekin olla perin mittavia.

Käyttäjälähtöisyys varjelee harmeilta

Kuluttajapuolella käyttäjälähtöinen suunnittelu on itsestäänselvyys, ihmisillehän tuotteita ja palveluja tehdään. Mitä paremmin suunnittelussa on osattu ottaa huomioon se, miten ihminen toimii, hahmottaa, muistaa ja oppii, sitä vaivattomampi tuote tai palvelu saadaan aikaan. 

Ikivanhan uskomuksen mukaan töissä ei kuitenkaan kuulu olla liian miellyttävää. Niinpä riittää, että ammattikäyttöön suunnitellut laitteet tekevät tehtävänsä. Minkä takia siis teollisuuden järjestelmissä pitäisi painottaa käyttäjälähtöisyyttä? Villellä on kuvaava esimerkki myös kuluttaja- ja yritysasiakkaiden suurimmista eroista:

Henkilö X ostaa kotiinsa sääaseman. Jossain kohtaa käyttäjä mokaa eikä pääsekään käsiksi mitattuun dataan. Harmin aste voi olla melkoinen, mutta vahingot vähäisiä. Mutta jos suunnitellaan yritys X:lle laite, joka vahtii vaikkapa ilmankosteuden pysymistä annetuissa rajoissa, inhimillisillä erehdyksillä voi olla paljon suuremmat ja kalliimmat vaikutukset. – Ellei niitä siis pyritä ehkäisemään ennalta, kuten Ville työssään tekee.

”Esimerkiksi käyttöliittymien tulisi olla mahdollisimman yksinkertaisia: kertoa vain relevanttia tietoa, jotta käyttäjää ei kuormiteta liikaa. Mittalaitepuolella tämä korostuu aivan erityisesti”, Ville lisää.

Käyttäjälähtöisyys on kaikkien etu

Suunnittelussa pitää ottaa huomioon se, että laitetta eivät käsittele vain sen varsinaiset, päivittäiset käyttäjät. Taatusti tulee myös hetkiä, jolloin puikoissa on aloitteleva, kokematon tai tottumaton henkilö. Laitteen asentajat ja huoltajat ovat oma lukunsa. Heillä on aivan omat lähestymiskulmansa vaikkapa juuri mittalaitteeseen, ja taitava suunnittelija tuntee myös ne.

”Ville tietää mistä puhuu, sillä hänellä on pitkäaikaisena asiakkaana Vaisala, maailman johtava sään, ympäristön ja teollisuuden mittausratkaisuihin erikoistunut yritys”

Ville suunnittelee Vaisalalle refraktometrejä, joita hyödynnetään monilla aloilla kemianteollisuudesta elintarviketeollisuuteen. Refraktometrillä mitataan prosesseissa liikkuvien nesteiden pitoisuuksia ja muita ominaisuuksia.

”Jos linjastossa virtaa olutta, refraktometrillä saadaan tietää vaikkapa sen sokeripitoisuus”, Ville toteaa.

Uusia teknologioita tuomassa 

Villen projektit eivät noudata mitään yhtä ja samaa kaavaa. Jos hän saa aloittaa siitä mistä haluaa, ensimmäinen kysymys koskee loppukäyttäjiä. Keitä he ovat, millaisia asioita he töissään tekevät, millainen heidän työympäristönsä on, ja niin edelleen. 

”Ihannetilanne on, että pääsen tapaamaan loppukäyttäjiä ja keskustelemaan heidän kanssaan.”

Toinen lähtökohta on teknologia. Ville luonnehtiikin työtään ”uusien teknologioiden käyttöönoton helpottamiseksi”. Jos käsillä siis on mullistava mittaustapa tai ainakin rutkasti parannettu vanha konsti, Ville ja sopiva tiimi ryhtyvät miettimään, miten se muutetaan tuotteeksi ja palveluksi. Joissain projekteissa toiminta on hyvin standardoitua, toisinaan taas saa innovoida vapaammin.

Piirros puhuu kaikkien ymmärtämää kieltä

Tiimissä on mukana osaamista tarpeen mukaan. Jos Ville innostuu piirtämään liian villejä visioita, mekaniikkasuunnittelija vahtii valmistettavuutta ja pitää suunnittelijan jalat sopivasti maan pinnalla. Tuoteomistaja edustaa asiakkaan näkökulmaa. Myynnin ja markkinoinnin edustaja on hyvä olla mukana varhaisesta vaiheessa alkaen. Ja koska kaiken perusta on teknologiassa, on tutkija tiimissä tarpeen.

Ville on aina tykännyt piirtää. Jo pienenä hän piirsi esimerkiksi autoja – ensin sellaisina kuin ne olivat ja sitten sellaisina, jollaisina hän haluaisi ne nähdä. Visuaalinen lahjakkuus on edelleen hänen vahvuutensa monialaisessa tiimityössä.

”Piirtäminen on minulle luontainen ilmaisutapa. Suunnittelutyössä on usein paljon helpompi piirtää kuva siitä, miten jokin toimii, kuin selittää pelkästään sanallisesti. Designerin kuvia ymmärretään siitä huolimatta, että tiimin taustat voivat olla hyvin erilaiset.”

Käytettävyyden kävyt – prototypointi ja testaaminen avuksi

Prototypointi ja testaaminen tuovat uutta näkökulmaa suunniteltavaan tuotteeseen. Valmistetaan siis karkea prototyyppi, kirjoitetaan käyttöohjeet ja annetaan ne käyttäjälle. Tarkkaillaan käyttäjää, kysytään ehkä kokemuksia.

”Oikeilla käyttäjillä testaaminen on tärkeää. Siinä voidaan huomata, että jokin ihan perusjuttu ei oikeasti sovellukaan käyttöön, vaikka tietokoneella vielä siltä näyttikin. Tällaiset käytettävyyden kävyt pitää saada pois ennen kuin tuote pääsee myyntiin”, Ville sanoo.


”Käytettävyyden kävyt” on Villen usein käyttämä termi. Tämän sortin kävyt on syytä poimia jo ennalta pois, olivat kyseessä sitten kuluttajat tai teollisuudessa toimivat ja tuotteita työkseen käyttävät ihmiset. Pääpainohan on kuitenkin siinä, että kummassakin yhteydessä tuotetta käyttää juuri se erehtyväinen ihminen, joka väistämättä hyötyy suunnittelun käyttäjälähtöisyydestä.

Voit olla suoraan yhteydessä design-tiimin vetäjäämme Vexiin (veikko.savijoki@twoday.com / 040 713 1576), niin katsotaan yhdessä juuri teille sopiva ratkaisu!

Aiheeseen liittyvät artikkelit